2-vuotissynttärit lähestyy

Nastan 2-vuotissynttärit lähestyy, joka saa mut herkistymään.. jossain vaiheessa tilanne oli se, etten uskonut näkeväni edes pienen 1-vuotissynttäripäivää, kun tila meni kokoajan huonommaksi. Sitä osaa vaan olla niin kiitollinen jokaisesta yhteisestä päivästä, kun joku asia pysäyttää oikein kunnolla!
Mä oon saanut itseni kanssa mielenrauhan kun sairaus selvisi, eikä ole tultua pohdittua asiaa enää niin paljon kuin aikaisemmin. Aikaisemmin asiaa tuli pyöriteltyä mielessä päivittäin, nyt saattaa mennä viikkokin ajattelematta koko asiaa.
Nasta on iloinen, joten en ole tällähetkellä huolissani sen voinnista, johtuuko iloisuus sitten vitamiineista, talvesta vai Tiiman tulosta taloon, ei tietoa. Meidän luona harvemmin vierailevat ovat olleet positiivisesti yllättyneitä Nastan paremmasta kunnosta, osa vieraista ei ole erottanut kumpi on Tiima ja kumpi Nasta, joten kai Nasta on vähän virkeämpi kuin aikaisemmin :) Tällähetkellä kotona asustelevat 6-viikkoiset terrierin pennut pitävät Nastan kiireisenä ja voi että se sitten rakastaa pieniä pentuja koko sydämestään!

Eläinlääkärin kanssa pidetään edelleen yhteyttä puhelimitse ja seuraavalla helsinkiin suuntautuvalla reissulla Nasta käy pikaisesti näyttämässä itseään sairaalalla, niin myös eläinlääkäri näkee Nastan tilan pitkästä aikaa.

Agility laitettiin totaalitauolle silloin, kun suositus oli koiran omaehtoinen liikunta. Viime viikolla otin Nastan mukaan treeneihin ja Nasta pääsi kirmaamaan rataa mini-korkeuksilla olevilla esteillä. Sillä oli ihan hurjan kivaa, ehdottomasti se pitää jo mielenvirkeyden vuoksi silloin tällöin ottaa mukaan!

Uusi vuosi on toivoa täynnä

Nasta on syönyt nyt kuukauden verran vitamiineja. Mitään huomattavaa muutosta niistä ei ole ollut, tosin en odottanutkaan mitään suurempaa ettei tule sitten pettymyksiä.. Toki en vitamiineja poiskaan jätä, ettei ainakaan kunto lähde huonompaan suuntaan, mikäli niistä on jotain pientä apua ollut.
Tänä talvena Nasta ei ole ollut ihan niin pirteä, mitä se oli esimerkiksi viime talvena, eikä jaksa aina lähteä peltolenkeillekään mukaan vaan jää ennemmin pihaan päivystämään. Kovin vaihtelevasti siis, mutta edelleen on iloinen oma itsensä!

Ensi kuussa Nasta täyttää  2-vuotta, ajatus saa mut herkistymään, koska jossain vaiheessa tilanne oli niin huono, etten uskonut näkeväni edes 1-vuotispäivää....

Päivät kuluu edelleen paimentaen terrierien jokaista liikettä...

Vitamiinien aloitus

Vitamiinien antaminen on nyt aloitettu ja tietysti Nastaa ja sen käyttäytymistä alkaa seuraamaan nyt eritavalla, onko vitamiineilla vaikutusta vai ei.
C-vitamiinia se on syönyt jo entuudestaan, mutta nyt se saa päivittäin myös ubikinonia, b-vitamiinia ja carnikingiä. Eilen se oli ollut mukana peltolenkillä ja viikonloppuna pääsee ensimmäistä kertaa paimentamaan. Pitäähän mieli pitää virkeänä :)

Mulla on ihan uskomattoman hyvä mieli kaikista positiivisista kommenteista joita te kaikki olette jaksaneet laittaa! Kiitos <3
Haastavaltahan tuo sairauden selvittely tuntui, mutta Helsingissä saatiin kyllä aivan ihanaa palvelua ja heti sinne mentäessä tuli tunne, että nekin haluavat oikeasti selvittää mistä on kyse.

Laitetaas tälläkertaa kuvia viimetalvelta, joissa näkyy vahvasti yksi oireista: pupulaukka

 

 

Metabolinen myopatia

Sain tänään Helsingin Yliopistollisesta Eläinsairaalasta Nastaa hoitaneelta eläinlääkäriltä kirjeen, se sisälsi patologin lausunnon. Jokainen, joka on joskus elänyt epätietoisuudessa edes hetken, tietää varmasti että tiedon odottaminen on tuskaista. Välillä tuntui, että tämä sairaus jää ikuiseksi mysteeriksi. Niin ei kuitenkaan käynyt!
Nasta sairastaa metabolista myopatiaa, jossa mitokondriaalisia ominaisuuksia. Metabolinen myopatia on rappeuttava lihassairaus. Lievä lihassyiden tyyppi saattaisi ilmentää myös rinnakkaista hermosairautta, mutta koska kelvollista hermokudosta ei ole tarkempaa tutkimusta varten, tämä jää pelkäksi patologin arvioksi.
Sairauteen ei ole lääkitystä, eikä näin ollen sairaus tule koskaan paranemaan, mutta sairauden etenemistä voidaan mahdollisesti hidastaa vitamiineilla ja ravintolisillä. 

Sairaudesta ei löydy suomenkielisiltä sivuilta (ellei halua lukea sairaudesta ihmispuolelta), mutta englanniksi netistä löytyy tietoa enemmän. 
http://www.gopetsamerica.com/dog-health/mitochondrial_myopathy.aspxSairauden periytymiskaavaa ei tunneta, mutta sairaita koiria ei tule käyttää jalostukseen (kuten jokainen varmasti ymmärtää, että ei ole käynyt mielessäkään).
Yhdistelmää, josta Nasta on, ei tule uusia.
Lisäksi jokainen lähisukulaista jalostukseen käyttävä ottaa tietoisen riskin.

Meidän tilannetta uutinen ei tule muuttamaan. Nasta saa elää täysillä elämäänsä niin kauan kuin se siihen pystyy ja kun mä näen, että se selvästi nauttii jokaisesta uudesta alkavasta päivästä.

Tässä vaiheessa haluan kiittää eniten mun kanssa asiaa pohtineita ja matkan varrella mukana olleita ihmisiä.. ilman teitä ja teidän tukea mulla ei olisi riittänyt voimat kaikkiin näihin tutkimuksiin!
Iso kiitos Nastan kasvattajalle Pirjolle, enkelikoira-Bennon omistajalle Saaralle, emä Tarun omistajalle Hannalle ja maailman parhaalle ystävälle Kaisalle! <3

Tieto ei lisää tuskaa!

Bennon blogissa teksti alkaa näin: "Koska näyttää siltä, että ei milloinkaan lähitulevaisuudessa tule Bennon sairaus selviämään laitan tähän blogiin kuvauksen Bennon oireista."

Mutta tiedättekö mitä? Eläinlääkäri soitti mulle eilen aamuna, sillä ei ollut hyviä uutisia, mutta tälläisen epätietoisuuden jälkeen ne vakavatkin uutiset kuulostavat uskomattoman ihanilta ja hyviltä!
KAIKKEEN ON VIIMEINKIN LÖYTYNYT VASTAUS!

Kyseessä on siis lihassairaus, josta en vielä pysty kertomaan tarkemmin koska eläinlääketieteen termit ovat hakusassa ja haluan kertoa asiat niiden oikeilla nimillään. Saan helsingistä papereita postitse toivon mukaan mahdollisimman pian.

Nuo sanat (koska tämä ei koskaan tule selviämään...) ovat pyörineet munkin päässä lähes päivittäin.. Nastasta puhuminen on ollut mulle ihan äärettömän vaikeaa, koska suurinosa on kysellyt mikä sillä on. On ollut todella kamalaa selittää omasta rakkaasta koirasta, etten mä tiedä mikä sitä vaivaa. Oireita on pystynyt luettelemaan, mutta syy kaikelle on puuttunut. On ollut tunne, kuin olisi ollut huono koiranomistaja, kun ei ole selvittänyt koiran sairautta, mutta kovin on ollut neuvoton tämän kaiken keskellä kun sitä on ollut suuri osa eläinlääkäreistäkin. 
Tää on tosiaan niinkuin raskas kivi olis pyörähtänyt sydämeltä!


Lääkehoitoa sairauteen ei ole, mutta sain listan suositelluista vitamiineista ja ravintolisistä jotka saattavat EHKÄ tuoda jonkinmoista helpotusta koiran elämään. Tänään niitä on sitten shoppailtu, toivottavasti tulevat pian niin päästään aloittamaan.

Tälläisen uutisen jälkeen on pakko kaivaa tänne jotain positiivisia kuvia.. Nastan motto todellakin on, 
"Mä todellakin osaan nauttia elämästäni, kaikesta huolimatta" 

Maailman positiivisin koira <3

Kuva viimekesänä kaverien mökiltä turun saaristosta

Kuva viimetalvelta (2010) agilitytreenien jälkeen

Nastan sairastelulle oma blogi

 Hei Kaikille!

Viimeinkin sain aikaiseksi tehdä bordercollie-Nastalle oman "saikkublogin".
Jonkin verran olen Nastan tilannetta käynyt läpi omassa blogissani, mutta haluan pitää treeniblogini edelleen tiettyjen ihmisten luettavana enkä aio sitä julkiseksi laittaa, joten koin tämän ratkaisun parhaaksi.. toivon mukaan joskus jaksan blogeja päivitelläkin, kun niitä on jo muutama....
Unelmatilannehan olisi, jos blogi olisi pikkupennusta asti kirjoitettuna, mutta kaikesta vastoinkäymisestä elämän varrella energia ei riittänyt blogin päivittämiseen. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, joten luodaan blogi nyt, kun Nastalla on ikää kohta 1vuosi ja 9kk.

Nastan blogista löytyy linkki Benno-veljen blogiin, jonne Saara on jaksanut ihailtavan tarkasti kuvailla oireita jälkeenpäin aina pikkupentuajasta lähtien. Bennolla ja Nastalla oli pääpiirteittäin samoja oireita, mutta sitten kummallakin oli omia henkilökohtaisia oireita. Jonkun verran muistelen tässä blogissa myös menneitä aikoja, mutta pääsääntöisesti pyrin pitämään blogin ajantasalla tämän hetkisestä tilanteesta ja kaikista muutoksista oireissa mitä elämän varrella tulee vastaan. Teitä on jo niin paljon, joita asia on niin kovin paljon kiinnostanut, joten toivottavasti jaksatte lukea mun löpinöitä ja kannustaa Nastaa elämään iloista koiran elämää, kaikesta huolimatta :) Mikäli haluatte kommentoida/kysyä, voi mulle lähettää myös mailia osoitteeseen sari.tapola@netikka.fi

Nasta Helsingin tutkimusten jälkeisenä iltana, todella väsyneenä! Mutta urheasti pikkuinen jaksoi pitkän päivän.. Nastan aika vastaanotolle oli 8:30 ja Nasta oli valmis lähtemään kotiin klo 16 jälkeen, onneksi oli pitkä kotimatka, niin sai kaikessa rauhassa nukkua kotimatkan reilut 4h.
Oikeasta takajalasta otettiin lihasnäyte Saksaan.